”Vieläkö joku lukee paperilehtiä?”

Olet ottanut valokuvan Hesarin jutusta ja jakanut sen sosiaalisessa mediassa seuraajillesi, usein ironisen kommentin kanssa, joskus innostuksen vallassa. Haluat jakaa inspiraatiotasi muillekin! Innostustasi laimentaa vähemmän innostunut kaverisi, jonka kommentti ei liity itse aiheeseen millään tavalla, vaan kiinnittää huomionsa käyttämääsi mediaan. Vieläkö joku lukee paperilehtiä?

Antiikkiselle lukutavalle ja luonnonvaroja tuhlaavalle paperilehdelle on tietysti helppo nauraa, mutta moinen kysymys ei onnistu ainakaan minua provosoimaan. Kotiin kannettu lehti on kunnollisuutta! Kuppi kahvia ja painettu lehti pöydällä on paras lukukokemus, ylivoimaisesti!

”Lukeeko digilehtiä kukaan?”

On oikeastaan ihme, että painettuja lehtiä lukee edelleen niin moni, minäkin. Pelkästään se, että artikkeleita ei voi jakaa sosiaaliseen mediaan, on vain yksi esimerkki siitä, miten painettu lehti tuntuu vanhanaikaiselta. Digilehdeltä jakaminen käy käden käänteessä.

Ehkä haluat jakaa jutun jostain viime viikon numerosta (vai oliko se viime kuun lehti ja mikä lehti se oikeastaan olikaan)? Ehkä oletkin tekemässä gradua ja haluat laskea jonkun hakusanan osumia tai juttujen määriä eri lehdissä. Tämä ei painetun lehden maailmassa ole mielekästä hommaa, mutta digilehdistä tietoja voi hakea helposti.

Luettu paperilehti on jätettä. Eteisen kaappi sen sijaan ei täyty luetuista digilehdistä, eikä niitä tarvitse raahata paperinkeräykseen. E-lehdessä ei ole painomustetta, joka sotkee sormet ja pöytäliinat. Lisäksi digilehden lukeminen ruuhkajunassa tai lounasravintolan pimeässä nurkkapöydässä on lastenleikkiä.

Kaikesta huolimatta paperilehti on edelleen kuningas ja digilehti vain kruununprinssi! Miksi?
– Koska yleensä digilehdellä viitataan alkeellisimpaan malliin, PDF-näköislehteen. Moisen lehden lukukokemus ei yllä painetun lehden tasolle, ainakaan jos printtilehden voi lukea hyvässä valossa pöydän äärellä kaikessa rauhassa.

On digilehtiä ja digilehtiä

Suomessa todennäköisesti yleisin digilehti on painetun lehden digitaalinen näköislehti, PDF-tiedosto, joka avautuu mobiililaitteen selaimeen. Ei siis ihme, että puhelimelta tai tabletilta luettu ”e-lehti” ei sytytä lukijoita. Kukapa haluaisi zoomata ja vierittää tekstiä näytöllä loputtomasti. Yksinkertaisimmillaan tämä e-lehti ei oikeastaan ole lehti lainkaan, vaan rypäs valokuvia lehden jokaiselta sivulta, ilman linkkejä, ilman hakutoimintoja – pelkkä sarja valokuvia jokaisesta sivusta, kannesta kanteen.

Astetta kehittyneemmässä versiossa lehden kannet ja jokaisen aukeaman pystyy näkemään yhdellä silmäyksellä, mikä auttaa navigoinnissa. Tärkeä ominaisuus! Sivun kääntäminenkin on ehkä animoitu muistuttamaan painetun lehden fyysistä maailmaa.

Näiden digilehtien mainoskuvat toistuvat painetun lehden näköisinä, ei yhtään vähempää. Valitettavan harvoin ei yhtään enempääkään: kun klikkaat mainosta digilehden sivulla, mitään tapahdu, jos linkkejä ei kuvaan ole lisätty. 

Huonoimmillaan digilehden artikkeleita ei voi jakaa, ellei turvaudu kuvakaappaukseen. Tekstistä ei voi hakea otsikoita tai sanoja, jos tekstiä ei ole. On vain kuvaa tekstistä. Linkit infolaatikoihin, mainostajan sivuille tai syventäviin juttuihin puuttuvat kokonaan. A4-kokoisen kuvakokoelman lukeminen varsinkin mobiililaitteella on surkeaa.

Onneksi on digilehtiä, jotka toimivat monella tavalla hyvin. Lukija kiittää, kun voi navigoida lehden kannesta kanteen PDF-sivujen tai aukeamien näkymässä ja klikata artikkelit lukutilaan. Lukutilassa tekstin rivitystä ja fontteja pääsee säätämään mieluisekseen, jopa lukihäiriöisille on valittavissa juuri heidän kohderyhmän lukemista helpottamaan suunniteltu fontti. Zoomausta ja loputonta edestakaisin vierittelyä ei tarvita.

Mainostajan sivut ja verkkokauppa ovat klikkauksen päässä. Jaat haluamasi artikkelin somekanaviin parilla klikkauksella. Voit lukemisen sijasta myös kuunnella artikkelin. 

Tällaisen lukukokemuksen tarjoaa Ezette, saavutettavuudeltaan ja luettavuudeltaan erinomainen digilehti.

Ezette – parasta, mitä digilehdille on tapahtunut

Lukija on jokaisen julkaisijan tärkein henkilö. Julkaisijalle myös mainostaja on keskeinen kumppani, ja mainostaja, julkaisijan lailla, on kaikkein kiinnostunein lukijasta.

Painettua lehteä olemme kaikki tottuneet lukemaan. Sen taittoa, luettavuutta ja helppoutta kaivataan myös digilehdiltä. Siksi Ezetten digilehden voi lukea kuin painetun lehden konsanaan. Kun Ezetten lukija vaihtaa formaatista toiseen – paperilehdestä digiin tai toisinpäin – muutos ei ole dramaattinen, ainakaan negatiivisessa mielessä. Digilehti voi kyllä olla dramaattisesti parempi vaihtoehto: junassa, puistonpenkillä tuulisena päivänä, hämärässä – tai silloin kun on aika viedä luetut printtilehdet paperinkeräykseen… Lukija kiittää Ezetten e-lehden lukukokemusta.

Myös julkaisija voi kiittää hyvää digilehteään. Kun lehti on miellyttävä lukea, lukija viettää aikaa lehden parissa enemmän kuin pelkän PDF-näköislehden seurassa koskaan viettäisi. Lukija sitoutuu lehteen ja lukee sitä jatkossakin. Ja miksi ei lukisi? Julkaisija saa arvokasta tietoa siitä, mitkä artikkelit kiinnostavat ja paljonko aikaa lehden eri osiin lukijat käyttävät. Tieto auttaa kehittämään lehdestä entistä kiinnostavamman.

Julkaisijan talousjohtajat kiittelevät Ezette-lehtiä myös kustannustehokkuudesta. Jos osa lukijoista siirtyy lukemaan lehteä pelkästään digimuodossa, voi paino- ja jakelukustannuksissa säästää melkoisesti. 

Mainostulojen kasvattamiseenkin e-lehti tarjoaa paljon työkaluja. Julkaisija ja digilehteen mainoksia ostanut asiakas voivat rakentaa lehteen aktiivisia mainospaikkoja, josta pääsee piipahtamaan mainostajan sivustoille tai verkkokauppaan käden käänteessä.

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista – ei riskejä lainkaan?

Digilehteen panostaminen kannattaa aivan varmasti, mutta täysin riskitöntä ei e-lehti-liiketoimintakaan ole. Riskit liittyvät alustavalintoihin, muutosten ajoituksiin ja laiskaan markkinointiin.

Siirrytpä sitten kokonaan digilehtiin tai kehität printti- ja digilehden yhteiseloa, päivitä siis markkinointistrategiasi!

Pahinta mitä voit tehdä, on olla tekemättä mitään. Älä siis jätä e-lehteäsi markkinoimatta. Kotisivullasi voi jo olla maininta digilehdestä (”voit lukea lehden myös digiversiona” – ikään kuin sivuhuomiona, anteeksi pyydellen), jopa linkki lehteen tai lehtiportaaliin, mutta sitä ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua markkinoinniksi.

Entä jos painaisit QR-koodia ja digilehdestä uutisoivia juttuja rohkeasti printtilehden sivuille? Nostaisit häpeämättömästi omaa häntääsi ponnisteluillenne saavutettavuuden parantamiseksi? Haluattehan palvella lukijoitanne paremmin! Tähän toki patistaa jo EU-lainsäädäntökin, joka velvoittaa toimiin digitaalisten julkaisujen saavutettavuuden parantamiseksi.    

Oikopolku katastrofiin olisi lopettaa ensin painettu lehti ja ilmoittaa, että lehti jatkaa (PDF-) näköislehtenä ja toivoa parasta. Polku (ei oikopolku!) menestykseen on toisenlainen.

Valitse aluksi hyvä, saavutettavuuskriteerit täyttävä e-lehtialusta, jota on helppo lukea. Huono e-lehti ei sitouta lukijoita, hyvä voi sen tehdä. Lukijoille pitää viestittää, että tarjolla on laadukas e-lehti. Mainosta digilehteäsi! Tarjoa myös mahdollisen painetun lehden lukijoille tilaisuutta tutustua e-lehteen.

Laadi markkinointistrategia ja jos julkaiset sekä printti- että digilehteä, mieti miten eri formaateista viestit ja kenelle. Mistä haet kasvua, minkälaista lukijaprofiilia tavoittelet eri formaateille jne. Vaikka lehti on painettuna ja printtinä sama, lukukokemukseen voi vaikuttaa, eroavaisuuksia voi lehtien välille rakentaa ja lukijan saavuttaa eri tilanteissa.

Tätä et ehkä tiennyt

Näköislehti on korvannut painetun sanomalehden yli kolmanneksella lukijoista. Ilmiö korostuu ikäryhmässä – niin, missä ikäryhmässä? Alle 30-vuotiaat? Ei, vaan yli 55-vuotiaat! (lähde: Kansallinen mediatutkimus 2025 (KMT), Mediaauditfinland.fi)

Yli puolet lukijoista päätyy lehtien verkkosivuille sosiaalisen median tai muiden linkkien kautta, alle 45-vuotiaista naisista kaksi kolmasosaa. (KMT)

Kannattaa siis miettiä markkinointistrategiaa ja some-presenssiä!

Sanomalehti tavoittaa viikoittain 93 prosenttia suomalaisista. Digitaalisen sisällön lukeminen on osa arkea 63 prosentilla ja painetun lehden avaa lähes päivittäin 34 prosenttia suomalaisista. Aikakauslehtiäkin luetaan diginä käytännössä yhtä paljon kuin painettuna. (KMT)

Jo vuoden 2024 tutkimuksessa sanomalehtiä luki digitaalisena yli 90 % lukijoista. Suurin osuus digilukijoita oli ikäryhmässä 35-54-vuotiaat.

Vähiten sanomalehtien digitaalisia kanavia lukivat 65 vuotta täyttäneet. Toisin sanoen vain harva yli 65-vuotias lukee digilehtiä? Varttuneempien ryhmässä painettu lehti on edelleen ykkönen? Ehei, yli 65-vuotiaista neljä viidestä lukee sanomalehtensä diginä ja digiformaatti päihitti panetun lehden tässäkin ikäryhmässä jo vuonna 2023.

(STT:n uutinen kansallisesta mediatutkimuksesta vuodelta 2024/Aamulehti 20.9.2024)

Me autamme!

Valitsemalla Ezetten, jonka alustaratkaisua käyttää jokainen Ruotsin suurista päivälehdistä (kyllä, jokainen!), pääset hyvään seuraan. Ezetten toimitusjohtaja Jari Hyttinen on toiminut vuosia myös kustantajana ja julkaissut aikakauslehteä. Hänellä on kykyä ja halua auttaa digilehtikysymyksissä. Hän tuntee digilehden kaupalliset mahdollisuudet ja konsultoi pyydettäessä mielellään. Joskus pyytämättäkin, mutta se on toinen tarina!